Onko taistelu jo voitettu?

Tom Lipkin

Kaikkina aikoina uskovat ovat puhuneet hengellisestä taistelusta. Paavali puhuu myös uskon jalosta taistelusta. Efesolaiskirjeessä hän kirjoittaa henkivalloista, jotka ovat todellisia.

Kyllä, me olemme kaikki tavalla tai toisella hengellisessä taistelussa, mutta ehkä emme sillä tavalla kuin ajattelemme. Jotkut ajattelevat, että Jumala ja enkelit ovat toisella puolella ja paholainen demoneineen vastustajana. Ajatellaan intensiivistä taistelua, jossa molemmat osapuolet välillä voittavat ja välillä häviävät. Ystäväni, sen taistelun Jeesus on jo voittanut kauan sitten! Katsotaan Paavalin kirjeestä galatalaisille, mistä tässä taistelussa oikeastaan on kysymys.

Galatian seurakunnat olivat syntyneet Paavalin lähetysmatkojen tuloksena. Monissa kaupungeissa oli nähty ihanaa herätystä. Useat olivat tulleet uskoon, ja Jumala oli tehnyt suuria ihmeitä heidän keskuudessaan (Gal. 3:5). Uskovien ilo ja into oli suurta. Heidän halukkuudellaan antaa ja auttaa muita ei tuntunut olevan rajoja (Gal. 4:15). Mutta vain muutaman vuoden kuluttu tuo ilo oli lentänyt kuin taivaan tuuliin. Mitä oli tapahtunut?

Paavali kirjoittaa heidän luisuneen pois evankeliumista. He olivat taipuneet niiden ihmisten painostuksen alle, jotka sanoivat: ”Kyllä armo on hyvä asia, mutta sitä täytyy tasapainottaa lailla.” Tai: ”Kyllä evankeliumi on ilmaista, mutta voidaksesi todella olla Jumalan käytössä sinun täytyy maksaa hinta”. Oli alettu julistaa Jumalan mielisuosiosta, jonka saisi sekä armon että omien tekojen kautta. Uusi ja vanha liitto sekoitettiin keskenään, armo ja laki. Näin oli luisuttu pois evankeliumista ja samalla myös evankeliumin siunauksista.

Tässä kohtaa Raamattu on hyvin selkeä. Siunatuksi ei voi tulla sekä Jumalan armon että omien ponnistelujen kautta. Silloin armo ei olisi armoa. Kun Jeesus kuoli ristillä ja tehtiin synniksi, sillä synnillä ei ollut mitään tekemistä Jeesuksen henkilökohtaisen vaelluksen kanssa. Vaelluksessaan Jeesus oli ilman syntiä. Samalla tavalla ei sinun vanhurskaudellasi uskovana ole mitään tekemistä omien tekojesi tai ponnistelujesi kanssa. Tekosi ovat täysin erossa vanhurskaudestasi. Vau! Siksi kaikki on armosta, ja siksi Paavali on niin suora sanoessaan, että jos joku lisää evankeliumiin jotain muuta, kuin mitä hän julisti, se ihminen ei julista evankeliumia ollenkaan!

Galatalaiskirjeen toisessa luvussa Paavali nuhtelee ystäväänsä Pietaria oikein kunnolla. Melkeinpä liiankin ankarasti, mutta tämä johtui evankeliumia vääristävistä voimista. Myös Pietari oli antanut periksi niille voimille. Kyllä Pietari oli ihana persoona ja hän oli saanut olla mukana näkemässä ihania asioita sekä yhdessä Jeesuksen kanssa (kuten voit evankeliumeista lukea) että edempänä Apostolien teoissa. Häntä pidettiin yhtenä alkuseurakunnan pilareista (Gal.2:9). Kuitenkin jotain meni pieleen. Hän oli antanut periksi niille, jotka uudelleen tahtoivat tuoda lakihenkisyyden seurakuntaan. Myös julistajat voivat luisua pois todellisesta tehtävästään julistaa yksinkertaista, selkeää ja vapauttavaa evankeliumia.

Onneksi Jumala ei syyttänyt Pietaria. Eikä Hän syytä meitäkään. Monet ovat olleet samassa taistelussa, missä lakihenkisyys ja omat teot yrittävät hiipiä sisään. Pastorina olen joskus joutunut siihen ansaan, että olen yrittänyt osoittaa hengellisyyttäni toisille. Joskus olen luullut, että Jumala rakastaa minua enemmän, jos ”osoittaudun todella uskolliseksi”. Siinä tapauksessa hänen rakkautensa minua kohtaan olisi riippuvainen teoistani. Elämästäni tulisi lakia armon sijaan.  Mutta Pietarin tavoin olen jälleen saanut löytää armon! Armon kautta tulee ilo ja rauha. Tämä on se hengellinen taistelu. Sinulla on vihollinen, joka yrittää estää sinua näkemästä, että kaikki on ilmaiseksi saatavilla sinulle Kristuksessa (2. Kor. 4). Jeesus on jo maksanut hinnan. Ei ole muuta ”hengellistä hintaa” maksettavana kuin se, minkä Jeesus jo on maksanut. Silloin evankeliumista tulee hyvät uutiset kaikille ihmisille. Tämän nähdessäsi sinussa syntyy halu kertoa Jeesuksesta toisille.

Hebrealaiskirjeessä 4 meitä kehotetaan astumaan Jumalan lepoon. Vain siinä levossa voit vastaanottaa Jeesuksen voiton. Voitokkaassa kristillisessä elämässä täytyt Jeesuksesta, et ”henkivaltoja vastaan taistelemisesta”. Kun Raamattu sanoo, että kaikki henkivallat on voitettu ja riisuttu aseista, tarkoittaako Raamattu silloin kaikkia henkivaltoja? Aivan varmasti tarkoitetaan KAIKKIA! Sinun voitettavanasi ei ole yksinkertaisesti yhtään enempää henkivaltoja. Jeesuksen voitto ristillä oli täydellinen voitto.

Ei sinun enää tarvitse taistella saadaksesi ”enemmän voitelua”. Jeesuksessa olet jo saanut sen. Ei sinun tarvitse taistella ”kaikkia henkivaltoja vastaan” kaupungissasi – ne on jo voitettu. Ei sinun tarvitse taistella saadaksesi Jumalan tekemään jotain, hän on jo antanut sinulle kaiken Kristuksessa. Kun Jumala teki ihmeitä Galatiassa, ihmeet tapahtuivat juuri uskoon tulleiden joukossa. Heillä oli ehkä vielä heikkouksia elämässään. Kaikkihan oli heille uutta. Ihmeet ja merkit eivät todellakaan olleet palkintoa heidän ”pyhityksestään”, vaan ne olivat lahjoja. Juuri niin on myös silloin, kun vaimoni antaa minulle syntymäpäivälahjan. Hän olisi kiusaantunut, jos tahtoisin maksaa siitä. Eihän se silloin olisi lahja. Jumalan siunauksetkin virtaavat vain, jos vastaanotamme ne lahjana, jota emme millään tavalla ansaitse.

Ystäväni, vastaanota ja nauti Jeesuksen voitosta meidän edestämme. Löydä uudelleen Jeesuksen ja Hänen armonsa ja evankeliuminsa ihanuus!